home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku17.lha
/
Teksti
/
Column.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1996-03-01
|
11KB
|
170 lines
5
1*
{A Column
{A ------
{7 Sami Klemola
Tervehdys teille pitkästä aikaa. Olen ollut Sakusta poissa puolisen vuotta. Nyt
lupauduin taas jotain pientä kirjoittelemaan, ja tästä on hyvä alkaa.
Kirjoittaminen on helppoa, kun ei ole aihetta eikä minkäänlaista suunnitelmaa
siitä, mitä kirjoittaa. Siten voi kirjoittaa mitä tahansa, eikä ole pelkoa
siitä, että ei pysy aiheessa. Älkää kuitenkaan ottako minusta mallia,
potentiaaliset kirjoittelijat, vaan tehkää niin kuin teille on neuvottu!
Aion jatkaa kesken jäänyttä käyttöjärjestelmäohjelmointikurssiani, ja
seuraavassa numerossa on tarkoitus aloittaa teemasarja Amigan hardwaresta.
Suunnitelma on käydä läpi ensin Amigan sisuskalut ja sitten siirtyä
liitäntäportteihin. Jos sinulla on mielessäsi jotain, mistä haluaisit
erityisesti lukea, voit lähettää suoraan minulle ideoita. Minut tavoittaa
boksistani tai kotoani, ja minulle voi myös lähettää netmailia muutamissa
verkoissa tai E-mailia Internetissä.
Tähän numeroon en valitettavasti ehdi enää muuta saada aikaiseksi, mutta
seuraavassa numerossa osallistumiseni on taas painokkaampaa. Aikani on erittäin
vähissä, koska jouduin taas töihinkin. Päivittäinen työaikani tosin on vain noin
kuusi ja puoli tuntia, ja onhan siitä sekin hyöty, että saa rahaa tehdäkseen
kaikenlaisia hankintoja, joista tässä jutussa teille aionkin kertoa. Aikaa ei
kuitenkaan ole tehdä paljon mitään. Näidenkin juttujen kirjoittaminen on jäänyt
ihan viimeiseen päivään. On niin paljon kaikkea, mitä pitäisi tehdä.
{3Monitori
Olen tässä taas parannellut tietokonelaitteistoani viime aikoina. Ensin hankin
paremman näyttimen, PC:n SVGA:n tasoisen multisync-monitorin. Entinen Philipsin
CM8833-PAL-putki alkoi olla aika vanha ja loppuun kulunut, joten uusi monitori
oli tarpeen niin kuvanparannusteknisesti kuin näönsäilymispoliittisestikin. Tämä
uusi Smile on hieno Low Radiation -monitori, jossa on myös kätevä automaattinen
sammutustoiminto, nk. Power Save Function, joka ottaa kuvaputkelta virrat pois,
kun tietokone on ollut sammuksissa kymmenen sekuntia, mistä seuraa se, että jos
otan koneen pois päältä vähäksi aikaa esimerkiksi kaapelien asentamista varten,
monitori sammuu. Kätevää, eikö totta? Oma mielipiteeni on kyllä se, että
sähköähän tuhlaantuu, kun sitä putkea joutuu olemaan koko ajan käynnistämässä
uudelleen! Eikä tuota toimintoa saa edes otettua pois päältä.
Tämä on siis SVGA-monitori eikä sellainen multisync kuin Amiga-piireissä sanalla
ymmärretään eli tämä ei näytä televisiotaajuisia tiloja suoraan. Tässä A3000:ssa
on kuitenkin sisäänrakennettu Display Enhancer, joka nostaa myös PAL- ja
NTSC-tilojen horisontaalisen taajuuden riittävän suureksi, että monitori pystyy
ne näyttämään. Käytännössä 15 kilohertsin tilojen vaakatahdistustaajuus
kaksinkertaistestaan, jolloin se nousee SVGA-monitorin osaamalle alueelle, joka
tällä monitorilla on 30 - 50 kHz. Pystytahdistustaajuuteen ei tarvitse puuttua.
Monitori näyttää kuvan, jos vertikaalinen taajuus on välillä 50 - 100 Hz.
Syy siihen, miksi tämä sitten on multisync-monitori, vaikkei se osaakaan näyttää
PAL-tiloja, on se, että se pystyy kuitenkin näyttämään eritaajuisia kuvia. On
olemassa kiinteätaajuusmonitorejakin, jotka PC:ssä pystyvät näyttämään vain
tietyn grafiikkatilan. Sellainen monitori on tietysti erittäin
epäkäytännöllinen, ja ne ovatkin hyvin harvinaisia. Käytännössä kaikki
SVGA-näyttimet ovat multisync-monitoreja, ja ne pystyvät näyttämään useita
tiloja. Vipatuksenpoistajan (Flicker Fixer) kanssa sellaista voidaan käyttää
myös Amigassa, ja se näyttää kaikki Amigan grafiikkatilat.
ECS-piiristöllä varustetusta Amigasta saadaan SVGA-monitorin kanssa ulos
grafiikkatiloja, joita ei PAL-monitori pysty näyttämään, kuten DBLPAL sekä
erityinen Productivity-tila. Minä en niistä kyllä erityisemmin pidä, koska
käytettävissä on vain neljä väriä 64 värin paletista. ECS-Denisen eräs
näyttötila, Super-High Res, näkyy muuten PAL-monitorillakin. Siinä on vain
vaakaresoluutio kaksinkertaistettu 1280:aan, mutta muuten kuva on vakio-PAL.
Tässäkään näyttötilassa ei ole enempää värejä kuin muissa ECS-tiloissa, ja
teksti menee aika epäselväksi, joten en suosittele ainakaan televisiota
näyttimenä käytettäessä...
Itse käytän nykyään kaikissa ohjelmissa NTSC High Res Laced -tilaa, jonka
resoluutio on 640 x 400. Värejä on käytettävissä normaali määrä, koska kyseessä
on vakiotila. Erona on vain se, että kuva on lomitettu, mikä ei kuitenkaan näy,
koska kuva kulkee Display Enhancerin (A3000:n sisäänrakennettu Flicker Fixer)
läpi, joka poistaa värinän. Tila on NTSC eikä PAL siksi, että tällä Smilen
monitorilla 50 hertsin PAL-kuva värisee ja minusta 512 pikseliä ruudulla
latistaa kuvaa pystysuunnassa liikaa, joten 400 rivin NTSC-tila on kaikin puolin
ideaalinen. Jos näyttötilaa vaihtelee, joutuu säätämään kuvaa, koska kuvan koko
muuttuu taajuuksien vaihtuessa. Tässä on analogiset nappulasäädöt kuvan koolle
ja sijainnille, mutta jos aikoo vaihdella näyttötilaa paljon, kannattaa hankkia
digitaalisilla säädöillä varustettu monitori, joka muistaa säädöt kullekin
tilalle ja vaihtaa ne kuvan mukaan, joten se on aina oikean kokoinen.
Display Enhanceria käytettäessä on selvästi nähtävissä kuvan muodostuminen
puolikuva kerrallaan. Grafiikan päivittyminen näkyy niin, että ensin ruudulle
tulee joka toinen juova ja sitten loput. Tämä kuitenkin tapahtuu yhden framen
(muutaman sekunnin sadasosan) aikana, joten ei se mitenkään häiritsevää ole, kun
siihen tottuu. Ilmiö johtuu lomitetun tilan käytöstä, eikä sitä ilmene
lomittamattomalla ruudulla. Häiritsevämpi seuraus Display Enhancerin käytöstä on
se, että hiiren osoittimen resoluutio putoaa puoleen ja siitä tulee varsin
kulmikas, mikä ainakin minua kyllä häiritsee.
Kaiken kaikkiaan olen ollut erittäin tyytyväinen uuteen monitoriin, jonka kanssa
saan ruudulle melkein 50 riviä tekstiä kerrallaan. Se auttaa paljon
ohjelmoinnissa ja tämän jutunkin kirjoittamisessa. A3000:een SVGA-monitorin saa
kiinni ihan suoraan takapaneelissa olevan valmiin VGA-liittimen ansiosta, mutta
muihin malleihin tarvitaan ulkoinen Flicker Fixer. Hankinta on kuitenkin
hintansa väärti, jos arvostaa kuvanlaatua ja kaipaa parempaa resoluutiota.
Oikeastaan ainoa huono puoli asiassa on se, ettei A3000:ssa ole monitorin
tarvitsemaa AC-ulostuloa, joten siihen täytyy hankkia virta jostain muualta
kuten pistorasiasta. Tämä on hieman kummallista. Kun koneessa on VGA-liitäntä,
pitäisi olla myös virtaliitin monitorille, koska PC-koneissa sellainen aina on
ja monitori sellaisesta virtansa haluaa.
{3Eikä tässä vielä kaikki
Tässä pari viikkoa sitten ostin CD-asemankin. Se on SCSI-II-standardia
noudattava Toshiban 3.4-kertainen ulkoinen asema, jonka ostin Heikkisen Esalta.
Tunnette varmaan miehen... Hän on uusi päätoimittaja. Asema on koteloitu
hienosti, ja virtakin syötetään näppärästi koneeseen asennettavan
korttipaikkalevyn kautta, jossa on virtaliitin. Siihen virta saadaan koneen
sisältä kiintolevyliittimestä. Niitä on tosin vakiona muistaakseni vain kaksi,
joten ne voivat loppua kesken. Avuksi tulee Y-johto, joka jakaa sähköä myös
kiintolevyille. Itselläni on tosin tässä koneessa neljä virtaliitintä syksyllä
tekemäni sähköremontin jäljiltä.
Koneen virranjakelussa esiintyi häiriöitä, ja syyksi paljastui edellisen
omistajan tekemä huono kytkentä. Samalla kun korjasin sen, asensin koneeseen
uudet virtajohdot kiintolevyille, ja nyt niillä on pituuttakin reilusti. Tässä
koneessa, jonka käytettynä pari vuotta sitten ostin, oli kaikkea muutakin
pikkuvikaa. Käytetyn laitteen ostaminen sikana säkissä on aina riski, joten jos
olet ostamassa käytettyä tietokonetta tai mitä tahansa laitetta, käy katsomassa
sitä ennen kuin teet kaupat, jos se vain on suinkin mahdollista.
Ja nyt takaisin aiheeseen. Odottelen tässä Aminet-levyjä, joita pitäisi tulla
heti, kun uusi kymppilevy ilmestyy. Toistaiseksi asema on maannut tuossa aika
joutilaana, mutta sitten alkaa varsinainen tiedostojen kalastus... Tämä asema
tukee myös äänilevyjä. Kaikkihan niitä soittaa osaavat, mutta tältä voi myös
siirtää äänidataa suoraan kiintolevylle. Sieltä sitä voi sitten soitella
vaikkapa Toccatalla. Datan saa myös 8-bittisenä, joten soittelu onnistuu
vakioäänilläkin. Tosin ohjelma vie hirveästi muistia. Kirjoitinkin itse pienen
ohjelman, joka avaa ja sulkee aseman luukun. Valmis ohjelma kun halusi siihenkin
megoja muistia...
Kiintolevytarpeeni olisi toistaiseksi tyydytetty kapasiteetin puolesta. Koneessa
on kaksi kiintolevyä, Quantumin ProDrive LP540S ja Trailblazer. ProDrive, joka
on muuten erään helsinkiläisen boksin vanha levy, toimii hyvin ja sisältää nyt
oman boksini, mutta 850-megainen uusi Trailblazer ei toimikaan kolmetonnisessa
kunnolla. Varoituksen sana niille, jotka harkitsevat sellaisen ostamista. Älkää
ostako. Itse kuulin tästä aiemmin, mutta ajattelin silti kokeilla. Ei se toimi.
Tai siis, se kyllä toimii, mutta jumiuttaa koneen resetissä. Ehkä vikana on
kolmetonnisen SCSI-ohjaimen bugi, mutta se kuitenkin ilmenee vain tämän levyn
kanssa. Kaksi Quantumin ProDriveä toimii hyvin.
Ongelma ei kuitenkaan ole kovin paha, koska konetta ei tarvitse yleensä
resetoida usein. Ohjelmointia se tietysti haittaa, koska silloinhan kone on
nurin pari kertaa minuutissa... Ilmeisesti täytyy suorittaa
levynvaihto-operaatio ja hankkia Trailblazerin korvaajaksi 1280-megainen
Fireball. Se tosin maksaa tuplasti. Siksi alunperin halusinkin Trailblazerin. Se
oli suhteessa paljon halvempi kuin gigainen malli, jota enää ei kuulemma
saakaan. Sitten vaihdan Trailblazerin kaksitonniseen, jossa se toimii
ongelmitta. Tai jos joku haluaa sen ostaa, niin käypään hintaan tämän muutaman
kuukauden ikäisen levyn myyn.
Joku tästä jo ehkä huomasiksin, että Quantum on paljon esillä. Minä en mitään
muuta kiintolevymerkkiä harkitsekaan, kun kiintolevyä olen hankkimassa.
Quantumin levyt ovat toimineet minulla aina hyvin, lukuunottamatta nyt tätä
bugia, joka uskoakseni vieläpä on A3000:ssa. Quantumin levyt ovat nopeita ja
kestäviä. Suosittelen niitä kaikille. Seuraava ostos minulla lienee kirjoitin.
Myin vanhan matriisiprintterini pois, ja tilalle on tarkoitus hankkia
mustesuihkukirjoitin tai lasertulostin, joiden hinnat ovat tulleet paljon alas.
Katsotaan, mihin päätökseen tulen ja jatketaan tästä seuraavassa numerossa.
Siihen asti kaikille hyvää kesän odotusta.